Äijä-äiti testaa, Äiti vapaalla, Elämystesti

Äidit avannossa – erään Löylykontin tarina

(kaupallinen yhteistyö: Löylykontti)

Mitä tapahtuu, kun saunaan istutetaan kaksi äitiä, joista toinen on harrastanut talviuintia viimeksi aivan liian kauan sitten ja toinen on avantoensikertalainen?

Ja saunan AINOA pesupaikka on merenjäähän tehty reikä!

Löylykontti on yhdeksän kaveruksen projekti, joka sai alkunsa heidän huomattuaan maailmassa virheen: Espoon Matinkylän rannasta puuttui sauna! Ystävyksiä yhdistää paitsi rakkaus saunomiseen, myös intohimoinen suhde talviuintiin. Ja nyt puhun intohimosta isolla i:llä: Joukolla on nimittäin hallussaan 10 talviuinnin MM-mitalia!

Minullakin on kytköksiä saunaan, ja olenkin odottanut malttamattomana mahdollisuutta päästä testilöylyihin. Yksi Löylykontin tekijöistä, saunan nikkaroinnista vastannut puuartesaani, on nimittäin veljeni. Sisäpiiriläisenä tiedän, että saunan valmistuminen on vaatinut paitsi verta, hikeä ja valtavasti työtunteja, myös yhteenhitsautuneen porukan, kädentaitoja, sinnikkyyttä ja kaksi pizzaa. Viimeisen kohdan ymmärtääkseen kannattaa käydä tutkimassa projektin Instagram-tiliä. Se saa vähintäänkin hyvälle tuulelle!

Mutta palataanpa saunan lauteilla lekotteleviin äiteihin: avantoensikertalaiseen ja siihen ruostuneeseen talviuimariin (eli minuun). Avantoensikertalainen on hyvä ystäväni vuosien takaa. Hänestä tuli äiti joitakin vuosia ennen minua, ja kun sain tuolloin kunnian ryhtyä hänen toisen lapsensa kummiksi, sain myös erityistehtävän: Toive oli, että kummina pitäisin huolta erityisesti äidin hyvinvoinnista – eli siitä että ystäväni edes välillä muistaisi irrottautua arjen myllerryksestä, vaikkei siihen tuntuisi riittävän aikaa. Nykyisin kun myös minulla on lapsia, sopimus toimii näppärästi molempiin suuntiin.

Ja mikä olisikaan parempaa arjen hyvinvointia kuin rauhallinen saunahetki Löylykontissa ystävien kesken ja pulahdus rapsakkaan avantoon! Ainoa haaste hommassa oli vain se, että avantoensikertalainen on lämpien asioiden ystävä, ei kylmien. Viime kesänä hän suostui järveen tasan yhden kerran. Mutta koska tiesin ystäväni olevan myös ennakkoluuloton heittäytyjä, joka ei kieltäydy yhteisestä ajasta, huijasin hänet mukaani suunnilleen seuraavanlaisella viestinvaihdolla:

Kummipojaltani sain myös valtuudet huijata hänen äitinsä keinoja kaihtamatta avantoon. Näillä eväillä lähdimme kohti elämystestiämme.

Löylykontti seisoo uljaalla paikalla. Pienen metsäkaistaleen läpi kävellessä saunaa ei heti edes huomaa. Mutta kun metsä loppuu ja eteen avautuu rantatöyräs huikeine merinäköaloineen, onkin kontti heti siinä, omalla paikallaan puiden katveessa, ketään häiritsemättä. Ja jo merelle aukenevasta näköalaikkunasta sisään kurkistamalla huomaa, että kontti kätkee sisäänsä kauniin ja tyylipuhtaan saunan. Näky tekee vaikutuksen jopa kaltaiseeni saunahifistelijään. Ikkunalautaa somistavat sympaattiset saunalakit, jotka ovat tulleet tutuiksi Löylykontista tehdyistä uutisjutuista.

Sisään astuessa homma sen kuin paranee: Vastaan leijuu tuoreen puun ja uuden saunan tuoksu. Testilöylyt osoittavat, että myös kiukaseen on panostettu. Heittotekniikasta riipuen siitä saa irti niin pehmeästi hivelevät kuin kipakasti puraisevat löylytkin. Ja mikä näköala! ”Miksei mökkisaunoihin aina rakenneta tällaisia ikkunoita?” kysyy ystävänikin.

Yksi juttu näkymässä kuitenkin arveluttaa: Avanto virnistelee meille kauempaa iloisesti pulputen ja selvästi jo odottaa meitä luokseen. Aikanaan olen uinut viikoittain avannossa pidempääkin matkaa, mutten ole lainkaan varma, miten ruosteeseen äitivuodet ovat kylmänsietokykyni saaneet. Vartin löylyttelyn jälkeen tohdin kuitenkin ehdottaa ensimmäistä kylmää kylpyä.

”Mun mielikuvissani täällä ei kyllä ollut näitä muita ihmisiä”, avantoensikertalainen kommentoi avannolle kävellessämme. Aurinkoinen valoilmiö on houkutellut kansan rannalle. ”Olisi kivampi kiljua tyhjälle rannalle.”

Kiljumista ei lopulta kuitenkaan kuulla. Solahdan ensimmäisenä veteen ja keho tuntuu saman tien muistavan, mistä hommassa oli kyse. Jalkojen nipistely katoaa jo laiturille kavutessa ja muuttuu lainehtivaksi euforiaksi kehossa. Avantoensikertalainenkin liukuu veteen kuin vanha tekijä. Olen antanut hänelle samat ensikertalaisen vinkit, jotka itse sain aikanaan: Keskity rauhalliseen hengittämiseen ja ota kiintopiste veteen mennessä.

Suorituksemme jälkeen selkääntaputtelijoita ja jutuniskijöitä riittää. Julkinen avantouinti on näköjään yhtä hyvä jäänrikkoja suomalaisten keskuudessa kuin koirat ja lapset. Osa hipsii perässämme ihmettelemään vielä saunakonttiakin.

Tunnin löylyjä ja kolmea avantopulahdusta myöhemmin on hyvä palastella suoritus ja läpikäydä avantoensikertalaisen fiilikset: ”Alasmeno on ihan kiva, se pieni hetki vedessä ja nouseminen on ihan hirveetä, mut 5 sekuntia sen jälkeen on tosi hyvä. Tässä voisi olla ties kuinka pitkään.”

”Joo, ei tänne pakkaseen mitään vaatteita tarvii!” totean minäkin, ja päätämme lopettaa saunomisen löylyjen sijaan avantopulahdukseen. Siitä jää mukavan raikas olo. Lyhyen harkinnan jälkeen päädymme pukemaan myös vaatteet kotimatkalle.

Ja yksi asia on molemmille vesiselvä, Löylykonttiin on päästävä uudestaan!
”Tulen mä uudestaan avantoonkin, jos vaan pyydät”, ystävä lupaa.
It’s a deal!

*****

Löylykontin lämmöstä on mahdollisuus päästä nauttimaan kolmella tavalla: liittymällä kausijäseneksi, ostamalla 10 kerran sarjakortin tai vuokraamalla kontin yksityiskäyttöön.

Lisätietoja löydät osoitteesta: loylykontti.fi

ARVONTA:
Äijä-äidin Instagram-tilillä on käynnissä arvonta (pe 5.2. klo 21 asti), josta voit voittaa Löylykontin tunniksi käyttöösi itsellesi + 6 kaverille. Arvontaan voit osallistua TÄÄLLÄ.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s